Kuusamon kulta-kobolttikaivoksen tekninen ja taloudellinen esiselvitys valmistui

25.3.2025

Noin 200 suoraa työpaikkaa, tuotantolaitos Ouluntien varteen, kaupungille kaivosveron oheen muita taloudellisia hyötyjä

Koillismaalla ja Lapissa teknologiamineraaleihin ja kultaan kohdistuvaa malminetsintää ja kaivoskehitystä tekevän Latitude 66 Cobalt Oy:n emoyhtiö Latitude 66 Ltd on tänään julkaissut Kuusamon Juomasuon kaivoshanketta koskevan teknisen ja taloudellisen esiselvityksen eli Scoping Studyn.

Australian pörssiin listatun Latitude 66 Ltd:n julkaiseman esiselvityksen laskelmat perustuvat JORC-koodiston mukaiseen Juomasuon malmiota koskevaan varantoarvioon. Selvitys kertoo myös kaivostoiminnan kasvumahdollisuuksista sekä arvioita tuotantokapasiteetin kasvattamisen mahdollistavista lisäinvestoinneista. Nyt julkaistua selvitystä seuraavat pre-feasibility ja feasibility -vaiheiden tekniset ja taloudelliset selvitykset, joissa nyt esitetyt arviot tarkentuvat.

– Juomasuon malmiossa esiintyvä kullan ja koboltin yhdistelmä on kaivostoiminnassa ainutlaatuinen. Koboltti on sekä EU:n että NATO:n kriittiseksi luokittelema mineraali, jota louhitaan yleensä joko kuparin tai nikkelin sivutuotteena. Kuusamon liuskevyöhykkeellä koboltti esiintyy kullan kanssa mikä tekee hankkeesta taloudellisesti poikkeuksellisen kannattavan, Latitude 66 Ltd:n ja Latitude 66 Cobalt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Hoyer kertoo.

Juomasuon kaivos tulee tuottamaan kobolttia määrän, joka vastaa noin 25 prosenttia EU:n nykyisestä kobolttituotannosta. Suomi on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja. Suomen osuus koboltin jalostuksesta on noin 9 prosenttia, kun Kiina jalostaa yli 80 prosenttia maailman koboltista.

– Suomessa jalostettavasta koboltista yli 90 prosenttia on tuontitavaraa Venäjältä ja Kongosta. Koboltti on tärkeää paitsi akkuteknologialle myös puolustusteollisuuden raaka-aineena. Puolustusteollisuudelle omissa käsissä oleva kriittisten mineraalien tuotanto- ja jalostusketju on elintärkeä asia, Hoyer muistuttaa.

Kannattava kaivos vaikka kullan hinta laskisi

Kuusamon kulta-kobolttikaivoksen ja mineraaleja prosessoivan tuotantolaitoksen yhteisinvestointi on noin 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli 93 miljoonaa euroa. Kaivoksen vuosituotanto on keskimäärin 65 000 unssia kultaa ja 465 tonnia kobolttia. Kullan tuotantokustannus on matala, arviolta noin 1 038 Yhdysvaltain dollaria (961 euroa) kultaunssilta ja noin 996 Yhdysvaltain dollaria (992 euroa) kultaunssilta, kun mukaan lasketaan myös kaivoksen tuottaman koboltin taloudellinen vaikutus.

Kannattavuuslaskelmissa on käytetty kullan hintana 2 500 Yhdysvaltain dollaria (2 315 euroa) per unssi, jolloin hankkeen nettonykyarvo on noin 310 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (286 miljoonaa euroa), sijoitetun pääoman efektiivinen korko on 74 % ja sijoituksen takaisinmaksuaika on 16 kuukautta.

Tällä hetkellä kullan hinta on noin 3 000 Yhdysvaltain dollaria (2 777 euroa) per unssi, jonka mukaan laskettuna hankkeen nettonykyarvo on noin 433 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (401 miljoonaa euroa) ja sijoitetun pääoman efektiivinen korko 98 %.

Noin 200 työpaikkaa ja vähintään seitsemän vuoden toiminta-aika

Kaivos ja mineraalien prosessointia varten rakennettava tuotantolaitos työllistäisivät yhdessä noin 200 työntekijää. Juomasuon malmion tunnettujen mineraalivarojen varassa kaivoksen ja prosessointilaitoksen toiminta-aika olisi 7,2 vuotta. Esiselvityksessä mainittu arvio toiminta-ajasta perustuu vain sellaisiin mineraalivaroihin, joista on jo tehty kansainvälisen standardin mukainen varantoarvio.

Kaivoksen toiminta-aika voi pidentyä siten, että kaivostoiminnan edetessä kaivosalueelta paikannetaan uusia mineraalivaroja. Tämä on kaivostoiminnassa tavanomaista. Kuusamon liuskevyöhykkeen alueelta on myös paikannettu malminetsinnässä muita lupaavia esiintymiä, jotka voivat pidentää prosessointilaitoksen toiminta-aikaa.

– Teemme tälläkin hetkellä Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella geologisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on paikantaa uusia esiintymiä. Näiden sekä Juomasuon alueen kaivostoiminnan yhteydessä tehtävien geologisten tutkimusten myötä kaivoksen toiminta-aika mitä todennäköisimmin pitenee ja tarvittaessa tuotantolaitoksen kapasiteettia voidaan kasvattaa, Hoyer kertoo.

Latitude 66 Cobalt on myös mukana GTK:n koordinoimassa UNDERCOVER-nimisessä EU Horizon -tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään ympäristöä säästäviä tutkimusmenetelmiä, joilla malminetsinnässä saadaan tietoa aiempaa syvemmällä kallioperässä sijaitsevista kerrostumista.

Tuotantolaitos Ouluntien varteen, sakka-altaiden sijaan selvitetään kuivaläjitystä

Latitude 66 Cobaltin tavoitteena on sijoittaa mineraalien prosessointiin tarkoitettu tuotantolaitos erilleen Juomasuon malmion alueesta, joka sijaitsee Käylän kylän ja Kitkajoen läheisyydessä. Yhtiö on käynyt Kuusamon kaupungin kanssa keskusteluja mahdollisuudesta vuokrata tuotantolaitokselle tarvittava alue Ouluntien (valtatie 20) varresta Kuusamon kaupungin nykyisen jäteaseman tienoilta.

– Tuotantolaitos on järkevää sijoittaa paikkaan, jossa mineraalien prosessointi voidaan tehdä vesistöjen näkökulmasta mahdollisimman turvallisesti. Samalla voidaan huomioida se, ettei tuotantolaitos ole liian lähellä matkailun kannalta keskeisiä alueita, Hoyer toteaa.

Suunniteltua sijaintia puoltavat myös työvoiman saatavuus mineraaleja prosessoivalle tuotantolaitokselle ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen. Yhtiö selvittää mahdollisuutta käyttää Kuusamon EVO:n vedenpudistuslaitoksen puhdistamaa vettä tuotantolaitoksen prosessointivetenä, jolloin laitokseen ei tarvitsisi ottaa vettä vesistöistä.

Yhtiö selvittää kaivostoiminnasta syntyvän materiaalin varastoinnissa kuivaläjityksen (dry stacking) mahdollisuutta sakka-altaiden sijaan. Tämän lisäksi yhtiö selvittää yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa kaivostoiminnassa syntyvän sivukiven ja muun materiaalin hyötykäyttöä.

Kaupungille tuloa uudenlaisella maanvuokramallilla

Yhtiön tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja myös kaivostoimintaa harjoittavan yhtiön ja kaivospaikkakunnan taloudelliseen rinnakkaiseloon.

– Haluamme kehittää yhteistyössä Kuusamon kaupungin kanssa sopimusmallin, jossa kaupunki saa maanvuokrauksesta merkittävää tuloa. Näin Kuusamon kaupungin saama taloudellinen hyöty olisi suurempi kuin vain kaivosmineraaliveron kunnalle tuloutettava osuus ja toiminnan normaalit verotulot, Hoyer kertoo.

Hoyerin mukaan tarkempi keskustelu sopimusmallista tullaan käymään seuraavan valtuustokauden aikana.

Louhinta Juomasuolla alkaa avolouhoksella

Juomasuon malmiot sijaitsevat peruskallion pintakerroksissa. Tästä syystä louhinta alueella alkaa avolouhoksena. Pääesiintymän osalta tulevissa selvityksissä tutkitaan mahdollisuutta maanaliseen kaivostoimintaan avolouhintavaiheen jälkeen.

– Haemme vesiturvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut sekä Juomasuon kaivosalueelle että tuotantolaitokseen. Tämä työ jatkuu ympäristövaikutuksia koskevan selvitystyön tulosten pohjalta, Hoyer kertoo.

Linkki: Latitude 66 Scoping Study (englanniksi)

Lisätiedot:
Jussi Lähde, jussi@lat66.com, 040 594 4444, vastuullisuus ja viestintä, Latitude 66 Cobalt Oy

Lisätiedot yhtiöstä (englanniksi ja suomeksi):
Latitude 66 • ASX:LAT

Lisätietoja malminetsinnästä: Malminetsintäopas – Kaivosteollisuus