Tunnetut kobolttivarat

Suomi on EU:n ainoa koboltin tuottaja

Euroopan unioni on määritellyt koboltin sekä kriittiseksi että strategiseksi mineraaliksi. Vuonna 2024 voimaan astuneen Critical Raw Materials Actin tavoitteena on, että vuonna 2030 EU tuottaisi itse 10 % käyttämäistään strategisista mineraaleista, myös koboltista.

Tällä hetkellä EU:n alueella kobolttia tuottaa kaksi kaivosta, Kevitsan kaivos Sodankylässä ja Terrfamen kaivos Sotkamossa. Yhteensä nämä kaksi kaivosta tittavat muutaman prosentin EU-maiden teollisuuden käyttämästä koboltista.

Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt mittavaa maamme peruskallion mineraalivarantoja koskevaa tutkimusta. Vuonna 2020 GTK julkaisi tutkimuksen, joka käsittelee Suomen kobolttipotentiaalia.
https://www.gtk.fi/ajankohtaista/suomen-kalliopera-saattaa-sisaltaa-merkittavia-viela-loytamattomia-kobolttivarantoja/

Jääkausien takia Suomen peruskallioita peittävät moreeni ja muut maa-aineet. Varsinaisesta peruskalliosta vain pieni osa on näkyvissä. Tämä on tekee malminetsinnästä Suomessa hitaampaa ja kalliimpaa kuin monilla maailman muilla alueilla. Varhaisen vaiheen malminetsintätyötä hidastaa myös talvi, käytännössä suurin osa varhaisen vaiheen kenttätutkimuksista on tehtävä paljaan maan aikana.

Vaikka Suomella on vahva malminetsinnän historia, on mahdollista ja todennäköistä että merkittävä osa Suomen kobolttivaroista on edelleen kartoittamatta ja löytämättä.

Suomi on Kiinan ulkopuolisen maailman suurin koboltin jalostaja

Suomessa jalostetaan kobolttia Sotkamossa, Kokkolassa ja Harjavallassa. Suomalainen metallinjalostuksen osaaminen on kansianvälisesti arvostettua ja perustuu pitkän historian lisäksi osaavaan työvoimaan ja korkeatasoiseen koulutukseen.

Suomessa käytettävästä sähköstä yli 90% tuotetaan fossiilivapaasti. Tästä on tullut merkittävä kilpailutekijä kaiken teollisen tuotannon ja myäs metallinjalostuksen saralla.